Hyvinvointi, Koti
Comments 3

Gluteeniton ruokavalio

Perheessämme on kolme keliaakikkoa. Oma keliakiani diagnosoitiin yli 20 vuotta sitten, ja koska sairaus on perinnöllinen, perheemme kahden nuoremman lapsen vatsavaivat jäljitettiin vastaavasti keliakiaksi nopeiden tutkimusten jälkeen. Olin itse diagnoosistani ilahtunut. Vuosia jatkuneet hankalat oireet ja väsymys katosivat pian ruokavaliomuutoksen jälkeen, ja pelkästään syömistä säätelemällä hoidettava sairaus tuntui pieneltä pahalta. Myös lapset olivat kotona tottuneet käsitteeseen ja gluteenittomiin tuotteisiin, joten siirtyminen keliakiaruokavalioon oli yllättävän kivuton. Koulussa vahinkoja on sattunut vain pari kertaa. Silloin tällöin kuulen gluteenittoman ruuan loppuneen kesken ja lapsen jääneen kouluruokailun jälkeen nälkäiseksi, mutta muuten kaikki on sujunut hyvin ja esimerkiksi kylässä ja kesteillä lapset osaavat itse välttää kiellettyjä ruokia eikä se tunnu heitä kovasti harmittavan. Itselleni gluteeniton ruokavalio on aina ollut helppo ja yksinkertainen juttu, ja olen jo jonkin aikaa ajatellut jakaa omat käytäntöni ja tuotesuosikkini täällä blogissa (vastaavasti kuulen mieluusti vinkkejä muilta).

Keliakia on sairaus, jossa tiettyjen viljojen (vehnä, ohra, ruis) sisältämä gluteiini aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja suolinukkavaurion. Tämän seurauksena ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy aiheuttaen lapsilla kasvun hidastumista ja yleisesti anemiaa ja väsymystä. Suolisto oireilee monimuotoisilla vatsaoireilla, ja muu elimistö mahdollisesti erilaisilla lisäoireilla (suun limakalvojen tulehdukset ym.). Hoitamattomaan keliakiaan liittyy usein laktoosi-intoleranssi, ja perintötekijöistä johtuen keliaakikoilla saattaa olla liitännäissairauksina myös muita autoimmuunisairauksia. Keliakian mahdollisuutta voidaan alustavasti tutkia veren vasta-ainetesteillä, mutta varsinainen diagnoosi tehdään vatsantähystyksessä otettavasta koepalasta. Keliakialiiton sivuilta voi lukea lisää keliakian oireista ja diagnosoinnista.

Tärkeintä keliakiaa epäiltäessä on muistaa, että diagnoosin varmistamiseksi omatoimisia ruokavaliokokeiluja ei saa aloittaa ennen koepalatutkimuksen suorittamista. Pitävää diagnoosia ei voida tehdä, mikäli suolinukka on jo alkanut parantua. Keliakiaruokavalio on elinikäinen ja täysin ehdoton. Näin tiukkaa ruokavaliota on turha aloittaa ilman oikeaa syytä, ja vatsavaivojen taustalla voi olla myös jokin muu, erilaista hoitoa vaativa sairaus. Keliakiaruokavalio on myös tavallista ruokavaliota kalliimpi, ja rahallisen korvauksen saamiseksi diagnoosi on varmistettava koepalalla. Monien välttelemä vatsantähystys suoritetaan lapsille nukutuksessa (koko toimenpide heräämisineen vei vain aamupäivän) ja aikuisillekin tarvittaessa esilääkityksessä.

Ruokavaliohoidossa tärkeintä ja hankalinta on kiellettyjen ruoka-aineiden tunnistaminen ja ehdoton välttäminen. Itse ruokavalion muodostaminen ja gluteenittomien ruokien ostaminen ja valmistaminen on helppoa, ja alkuopettelun jälkeen lapsikin osaa luontevasti syödä ruokavalion mukaisesti. Keliaakikolle soveltumattomat ruoka-aineet voi tarkistaa tästä listasta. Helppoja vältettäviä ovat tavallinen leipä, pulla, keksit, kakut, pitsat, piirakat, puurot ja pastat. Opettelua vaativia ovat ruokalajit, joiden valmistuksessa käytetään osittain kotimaisia viljoja, kuten lihapullat, suurustetut kastikkeet, leivitetyt lihat ja kalat, korppukinkut, ryynimakkarat tai valmiit kasvispihvit. Hankalimpia ovat ruokatarvikkeet, joihin on pieninä määrinä ”kätketty” gluteiinipitoisia viljoja. Tällaisia ovat esimerkiksi mausteseokset, salaatinkastikkeet, liemikuutiot, keksinmuruja sisältävät suklaat ja osa makeisista. Lisäksi keliaakikon on vältettävä mm. olutta, mämmiä ja lakritsia (lukuunottamatta näiden gluteenittomia vaihtoehtoja, joita nykyisin on saatavilla). Sairaalat tarjoavat diagnosointivaiheessa ravitsemusterapeutin palveluita, jotka kannattaa käyttää hyväkseen perustietämyksen hankkimiseksi.

Olen itse ratkaissut gluteenittoman ruokavalion kahdella perusperiaatteella.

  1. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta koko perhe syö kotona gluteenitonta arkiruokaa. Valmistan siis vain yhdenlaista ruokaa, joka meillä sattuu olemaan gluteenitonta. Koulussa keliaakikkolapset saavat eri linjalta gluteenittoman ruuan, ja ravintoloissa tilaamme kolme gluteenitonta ruoka-annosta.
  2. Käytän tavallisia keittokirjoja ja reseptejä, ja korvaan niiden vehnäjauhot yms. gluteenittomilla jauhoilla tai jätän viljan kokonaan pois. Erillisiä gluteenittomia keittokirjoja ei siis varsinaisesti tarvita, vaan käytän lähes kaikkeen gluteenittomaan leivontaankin tavallisia reseptejä. Olen kuitenkin saanut lahjoina pari gluteenittomasta leivonnasta kertovaa kirjaa ja löytänyt niistä hyviä vinkkejä muutamaan poikkeustapaukseen.

Valmistan siis esimerkiksi pitsat ja piirakat aina gluteenittomina ihan normireseptien mukaan, ja niitä syövät niin oma perhe kuin vieraatkin. Näin keittiö säilyy puhtaana vehnäjauhopölystä. Koska perheessämme on keliaakikkoja enemmän kuin tavallisen ruuan syöjiä, keitän myös koko perheen pastan gluteenittomana ja valmistan esimerkiksi viikonlopun lasagnen gluteenittomista lasagnelevyistä. Hyvää tulee! Jos perheessä on vain yksi keliaakikko, on luonnollisesti hinnaltaan edullisempaa keittää gluteeniton pasta yhdelle erikseen. Leivon gluteenittomina myös kaikki makeat leivonnaiset kuten kakut, piirakat ja pikkuleivät (jälleen normireseptien mukaan). Pinaatiletut paistan itse gluteenittomista jauhoista, eikä kaupan lettuja kukaan enää kelpuuttaisikaan.

Tarjoan kuitenkin muutaman ruokatarvikkeen tai -lajin erikseen sekä tavallisena ja gluteenittomana. Tällaisia ovat

  • leipä ja näkkileipä (gluteeniton leipä on tavallista huomattavasti kalliimpaa, ja miksipä rajoittaisin ruisleipää siltä joka sitä saa syödä)
  • valmiskeksit, jos niitä joskus hankitaan (hintaero on niin suuri, että ostan tavallisen ja gluteenittoman erikseen)
  • karjalanpiirat ja croissantit (ostan gluteenittomat pakasteena tai puolivalmiina, hinta- ja makueroa tavalliseen verrattuna)
  • peruspulla (gluteeniton pulla on paistettaessa maultaan ihan kelpoa, mutta ei oikein säily seuraavaan päivään, joten silloin tällöin hemmottelen pullansyöjiä normipullalla)

Vastaavasti käytän gluteenitonta ruokaa valmistaessa lähes aina ihan tavallisia perusreseptejä. Muutamassa poikkeustapauksessa käytän kuitenkin gluteenittomassa ruuanvalmistuksessa tai leivonnassa erityisniksejä.

  • Käytän lasagnessa valkokastikkeen sijasta ranskankermaa parmesanjuustolla maustettuna tätä ohjetta mukaillen.
  • Lisään piirakka- ja sämpylätaikinoihin osana jauhomäärää esimerkiksi puhdasta kauraa hiutaleina.
  • Hiivataikinaleivonnaiset ovat gluteenittomana muuta leivontaa haastavampia. Teen esimerkiksi pitsapohjan tavallisen reseptin mukaan, mutta jätän taikinan pehmeäksi ja kaulimisen sijasta levitän pitsapohjan lusikalla uunipellille (silloin tällöin lisään jauhoja ja kaulinkin). Käytän gluteenittomia jauhoja muutenkin hitusen pienemmän määrän kuin tavallisia jauhoja suositellaan käytettäväksi, ja lisään esimerkiksi pullataikinaan psylliumia.
  • Edellä mainitusta syystä suosin leivonnaisia, jotka voi kohottaa leivinjauheella tai ruokasoodalla, kuten suolaiset piirakat, teeleivät, pannukakut, makeat kakut ja cookiesit, joissa eroa tavallisen ja gluteenittoman välillä ei käytännössä edes huomaa.

Keliaakikkoja on Suomessa pari prosenttia aikuisväestössä (ei mikään aivan pieni määrä), joten gluteenittomien tuotteiden valikoima on kaupoissa todella runsas. Olen huomannut silti pitäytyväni muutamassa suosikkituotteessa. Välillä kokeilen uusiakin, mutta muutama vanha tuttu tuote on varmuutensa vuoksi säilynyt kestosuosikkina. Ajattelin kirjoittaa suosikeistani jatkopostaukset sekä ruuanlaittoon että leivontaan liittyen. Oma alueensa on gluteeniton ruokavalio kodin ulkopuolella. Suomessa gluteenittomia ruokavaihtoehtoja löytää käytännössä jopa pienimmän huoltoaseman kahviosta, matkustaessa ruokatarjonnassa ja pelkästään tietämyksessäkin kohtaa paljon maakohtaisia eroja.

3 Comments

  1. Kiitos ruokaohjeista ja lasagnesta, jotka hyödyttävät minuakin, joka on vasta aikuisiällä todetun omega 5 gliaadiini – allergian vuoksi oikeastaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Matkoilla on ollut ongelmia ja pidänkin käsilaukussa hätävarantoa.

    • Onko tuo sama kuin vehnäallergia? Kuulostaa hankalammalta verrattuna peruskeliaakikkoon, joka voi käyttää vehnäpohjaisia valmisteita (joista siis gluteiini on poistettu, jotkut keliaakikot ovat toki luontaisesti gluteenittomalla dieetillä). Matkoilla mennään välillä kahvin voimalla jos hätävarat unohtuu…

      • Kyseessä on yksi vehnäallergian muodoista, jossa oireen saaminen ainakin minulla vaatii vehnän lisäksi rasituksen. Lenkillä henki vinkuu ja iho on nokkosrokolla. Sohvalla maaten voisin syödä pullaa palasen eli siedän vehnää kohtalaisen hyvin. Hydrolysoidulle vehnälle näytän reagoivan ja sen poistamisen myötä oireita on tullut vähemmän lenkillä. Olen mahdollisesti herkistynyt hydolysoitua vehnää sisältäneen kosmetiikan käytön johdosta ja ehkä tämä tästä rauhoittuu. Minulla vehnä on ollut lapsena poissa ruokavaliosta iho-oireiden vuoksi eli en ole ensimmäistä kertaa vehnättömällä dieetillä ja allergia ei ole sinänsä uusi. Olin vain yli 30 vuotta oireeton.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s