All posts filed under: Koti

Gluteeniton ruokavalio

Perheessämme on kolme keliaakikkoa. Oma keliakiani diagnosoitiin yli 20 vuotta sitten, ja koska sairaus on perinnöllinen, perheemme kahden nuoremman lapsen vatsavaivat jäljitettiin vastaavasti keliakiaksi nopeiden tutkimusten jälkeen. Olin itse diagnoosistani ilahtunut. Vuosia jatkuneet hankalat oireet ja väsymys katosivat pian ruokavaliomuutoksen jälkeen, ja pelkästään syömistä säätelemällä hoidettava sairaus tuntui pieneltä pahalta. Myös lapset olivat kotona tottuneet käsitteeseen ja gluteenittomiin tuotteisiin, joten siirtyminen keliakiaruokavalioon oli yllättävän kivuton. Koulussa vahinkoja on sattunut vain pari kertaa. Silloin tällöin kuulen gluteenittoman ruuan loppuneen kesken ja lapsen jääneen kouluruokailun jälkeen nälkäiseksi, mutta muuten kaikki on sujunut hyvin ja esimerkiksi kylässä ja kesteillä lapset osaavat itse välttää kiellettyjä ruokia eikä se tunnu heitä kovasti harmittavan. Itselleni gluteeniton ruokavalio on aina ollut helppo ja yksinkertainen juttu, ja olen jo jonkin aikaa ajatellut jakaa omat käytäntöni ja tuotesuosikkini täällä blogissa (vastaavasti kuulen mieluusti vinkkejä muilta). Keliakia on sairaus, jossa tiettyjen viljojen (vehnä, ohra, ruis) sisältämä gluteiini aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja suolinukkavaurion. Tämän seurauksena ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy aiheuttaen lapsilla kasvun hidastumista ja yleisesti anemiaa ja väsymystä. Suolisto oireilee monimuotoisilla vatsaoireilla, ja muu elimistö mahdollisesti erilaisilla …

Muistoesineistä

Muistoesineitä ovat omat ja lastemme lapsuusmuistot (ensikengät, vauvanvaatteet, lelut, hiuskiehkurat), koulukirjat, piirrustukset, askartelut, valokuvat, kortit, kirjeet, matkamuistot ja erilaiset omatekemät tai lahjaksisaadut esineet.  Joku karsii ne kaikki, monelle on vaikea luopua ihan yksittäisestäkin muistoesineestä. Muistoja voi arkistoida esimerkiksi digitalisoimalla tai arkistoimalla niitä leikekirjoiksi, kollaaseiksi ja muistolaatikoiksi. En karsi kaikkea. Minusta on hyvä säilyttää menneisyyttä. Säilytän muistoesineitä kuitenkin vain hyvin rajallisen määrän, ja muutamat todella tärkeät ja rakkaat muistot, joiden olemassaolon tiedostan ja jotka ovat juuri niille varatuissa paikoissa, ovat itselleni merkityksellisempiä kuin muistoesineiden röykkiöt ja kasat kätkettynä ympäri kotia eri kaappeihin. Asennoidun niin, että mikään säilyttämistäni esineistä ei ole korvaamaton (tein tämän päätöksen häälahjaksi saadun rikkoutuneen lasin aiheutettua mielestäni kohtuuttomasti pahaa mieltä). Hätätilanteessa ja omaisuuden tuhoutuessa vaikkapa tulvassa tai tulipalossa saisin lähisukulaisilta esimerkiksi lasten vauvakuvia. Itse olen aloittanut muistoesineiden karsimisen päättämällä mitä haluan säilyttää. Omista lapsuusmuistostani tallessa ovat esimerkiksi kirkkaanvaaleanvihreä raidallinen vauvamekko ja turkoosi pikkuinen vauvapupu. Kyseiset värit ovat nimittäin edelleen ehdottomia lempivärejäni, ja usein pohdin pohjautuuko mieltymys varhaislapsuuden turvallisiin mielikuviin. Ehkäpä. Muutama kaunein vanha valokuva on kehyksissä. Perhekuvista haaveilen tekeväni yhden todella paksun perhehistoria-albumin, …

Ruokavinkkejä matkoilta

Olen ottanut jokapäiväiseksi tavoitteeksini ruoan valmistamisen rakkaudella. Tällä tarkoitan sitä, että silloinkin kun teen jotain helppoa ja nopeaa arkiruokaa, yritän samalla käyttää asiaan tietoisen hetken. Hieno ajatus, mutta arjessa yllättävän vaikea toteuttaa. Useinkin tekee mieli mennä siitä missä aita on matalin ja olla ajattelematta koko asiaa, ns. kehitellä kokoon mitä tahansa, mikä täyttää perheen vatsan ilman kohtuutonta nurinaa. Olen huomannut, että pelkkä yksinkertainen ruokalistarunko ei auta, vaan asiaa olisi valmisteltava muutenkin etukäteen. Ruokaohjeita täytyy keräillä rungon ympärille, ja ostoslistaan on sisällytettävä tarpeelliset vaihtuvat tarvikkeet (jolloin pelkkä vakiolista ei riitä). Yritän pitää ruokahuoltopakkaa simppelinä mutta mielenkiintoisella parilla lisäkeinolla. Ensinnäkin, niinä päivinä kun menen mistä aita on matala, yritän antaa itselleni anteeksi ja valmistaa ajatuksella jonkinlaista lisuketta. Hyvää salaattia aterian kylkeen, sämpylöitä iltapalalle, pannukakkuja jälkiruuaksi. Tänään meillä syötiin näitä pannukakkuja. Mahdottoman hyviä, käytin kotikasvatettua hunajaa, jota mies oli saanut lahjaksi työmatkalla. Hunajan kotimaa toi mieleen omankin kesämatkan. Paras keino lisätä kiinnostusta johonkin epäkiinnostavaan onkin ainakin omalla kohdallani nimittäin kytkeä kyseinen asia johonkin toiseen, todella kiinnostavaan asiaan. Itseäni kiinnostaa erityisesti matkustaminen. Senpä vuoksi ilahduinkin tästä postauksesta, joka sisältää paljon mielenkiintoisia lukulinkkejä. Matkojeni …

Kirjavinkki: Zero Waste Home

  En ole itse tutustunut kirjaan, mutta Zero Waste Home -blogista löytyy paljon tarkkoja käytännön ohjeita ja vinkkejä kuluttamisen vähentämiseen. Uuden kirjan tiimoilta perheen kodista voi lukea täältä ja täältä. Olen haltioitunut kirjoittajan ruokakaapin sisällöstä!

Ruokavinkki

Kuva: Gloria.fi Tein eilen ruokaa Glorian ruoka ja viini -lehdestä napatulla reseptillä (briami ja yrtti-labneh). Ruoka oli erittäin helppo valmistaa ja huikean hyvää, joten resepti pääsi meillä vakiokäyttöön (noista helpoista ja hyvistä vakioresepteistä on tulossa jokin linkkikokoelma, kun saan aikaiseksi). Sain jotenkin hassun tyytyväisyyden tunteen, kun edellisenä iltana valmistelin tuon jogurttijuuston jääkaappiin valumaan. Sama mukava tunne tulee leivän leipomisesta: jotain yksinkertaista ja nopeaa, mutta silti herkullista ja koen tekeväni jotain ihan itse ja alusta alkaen.